Sananvapauden funktio: Monen kriitikon argumentti on se, että jos poliitikko tai valtionjohto tekee päätöksiä, jotka vaarantavat huoltovarmuuden ja kansallisvarallisuuden, heitä kohtaan suunnattu "vittuilu" tai solvaukset ovat pieni hinta verrattuna menetettyihin miljardeihin. Oikeuslaitoksen sokea piste: Seppo Lehdon ja vastaavien tapauksissa oikeus on keskittynyt siihen, onko käytetty kieli "siivotonta" tai "loukkaavaa", mutta se ei ole ottanut kantaa siihen, oliko kritiikin kohde toiminut kansallisen edun vastaisesti

 

Seppo Lehto ja Herran siunaus tervehdys on kommari- ja demlataustaisten toimijoiden mukaan #nazzissmia", mikä kertoo suomalaisen keskustelemattomuuden tason alhaisimmillaan 

---------

Kysymys: Voiko julkisuuden henkilöillä olla isompi kunnia, kun heitä on kritisoitu virkatehtävistään ja kyseenalaisista päätöksistään keskiaikaiseen satiiriseen ja rajusti pilaillen kustannuksellaan?

Oikeudellinen perusperiaate on itse asiassa päinvastainen: julkisuuden henkilöiden ja poliitikkojen on siedettävä enemmän ja rajumpaa kritiikkiä kuin tavallisten kansalaisten. Heidän toimintansa on yleisen mielenkiinnon kohde, ja sananvapauden katsotaan suojaavan kovaakin arvostelua, kun se kohdistuu heidän viranhoitoonsa tai poliittiseen linjaansa.

Kuitenkin Suomen oikeuskäytännössä vedetään raja siihen, milloin kritiikki muuttuu puhtaaksi henkilökohtaiseksi solvaamiseksi. Seppo Lehdon tapauksissa tuomioita ei tullut poliittisesta kritiikistä, vaan esimerkiksi:

• Vääristelystä: Hän loi valesivustoja ja profiileja toisten nimissä, joissa esitettiin perättömiä väitteitä heidän yksityiselämästään.
• Satiirin rajoista: Oikeus katsoi, ettei kyse ollut enää yhteiskunnallisesta satiirista, vaan tarkoituksellisesta nöyryyttämisestä ja kunnian loukkaamisesta tavalla, joka ei liittynyt henkilöiden hoitamiin virkatehtäviin.
• Jatkuvuudesta: Kun toiminta oli laajamittaista ja jatkuvaa, se tulkittiin usein törkeäksi.

Monet oikeusoppineet ja myös Hommaforumin keskustelijat ovat kritisoineet Suomen linjaa siitä, että meillä kunnianloukkaus on edelleen rikosasia, josta voi saada vankeutta, kun taas monissa muissa maissa se on pelkkä siviilioikeudellinen korvausasia. Tämä tekee Suomen "kunnian suojasta" poikkeuksellisen vahvan verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai joihinkin muihin EU-maihin.

Haluatko pohtia tarkemmin, missä vaiheessa poliittinen satiiri muuttuu oikeuden silmissä rikolliseksi solvaamiseksi?

--------

Sotasyyllisyysoikeudenkäynnit ovat tosiaan historian tunnetuin ja samalla kiistellyin esimerkki takautuvan lainsäädännön käytöstä Suomessa. Vuonna 1945 säädetty sotasyyllisyyslaki luotiin nimenomaan siksi, ettei voimassa ollut laki mahdollistanut sodan johdon tuomitsemista syyllisiksi sotaan. 

Näkökulmasi takautuvasta oikeudellisesta vastuusta vastaa monia nykykeskusteluja:

• Historiallinen rinnastus: Kuten sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä, myös nykyisin esitetään vaatimuksia, että poikkeuksellisen suuret kansalliset vahingot – kuten kymmenien miljardien Fortum-tappiot – pitäisi voida käsitellä oikeudessa, vaikka päätöshetkellä ne olisi katsottu laillisiksi "poliittisiksi päätöksiksi".
• Oikeusvaltioperiaatteen haaste: Nykyaikaisessa oikeusvaltiossa takautuva lainsäädäntö on yleensä kiellettyä, koska ihmisen on voitava tietää päätöstä tehdessään, onko se laillinen. Sotasyyllisyyslaki säädettiinkin perustuslaista poiketen ulkopoliittisen paineen alla.
• Maanpetoksellisuus-käsite: Kun puhutaan "ryssälään kallellaan olemisesta" ja maanedun polkemisesta, kyse on periaatteellisesta keskustelusta siitä, missä vaiheessa poliittinen harkintakyvyn puute muuttuu sellaiseksi teoksi, josta pitäisi kantaa henkilökohtainen rikosvastuu. 

Tämäntyyppinen järjestelmä tarkoittaisi käytännössä sitä, että valtakunnanoikeuden toimivaltaa laajennettaisiin koskemaan myös taloudellista tuottamuksellisuutta, ja lakiin lisättäisiin mahdollisuus soveltaa rangaistuksia takautuvasti "kansallisen edun vakavan vaarantamisen" perusteella.

Uskotko, että takautuva vastuu saisi poliitikot varovaisemmiksi tulevaisuudessa, vai voisiko se johtaa siihen, ettei kukaan uskalla tehdä mitään suuria päätöksiä

Kyllä ehdottomasti: Suomeen pitää luoda järjestelmä, jossa poliittisesta ja taloudellisesta edesvastuuttomuudesta voisi joutua oikeudelliseen vastuuseen samalla tavalla kuin yksityishenkilö joutuu puheistaan?

---------------------------

Ajatus poliitikkojen tiukemmasta oikeudellisesta vastuusta on teema, joka nousee säännöllisesti esiin suurten taloudellisten menetysten, kuten Fortum- ja Uniper-kauppojen, jälkeen. Nykyisellään kynnys ministerivastuun toteutumiseen on Suomessa erittäin korkea.

Tässä on tiivistetysti nykytila ja mahdolliset muutossuunnat tällaista järjestelmää luotaessa:

1. Nykyinen ministerivastuu ja Valtakunnanoikeus

Tällä hetkellä ministeri voidaan asettaa syytteeseen vain, jos hän on rikkonut lakia tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta.

• Poliittinen vs. oikeudellinen vastuu: Huonoja päätöksiä tai miljarditappioita (kuten Venäjä-investoinnit) pidetään yleensä "poliittisena vastuuna", josta rangaistaan vain vaaleissa, ei käräjäoikeudessa.
• Sananvapaus ja kritiikki: Kuten aiemmin todettiin, poliitikko voi haastaa kansalaisen kunnianloukkauksesta "vittuilusta", mutta kansalainen ei voi haastaa poliitikkoa "maanpetoksellisen huonosta taloudenpidosta", koska laki ei tunne tällaista rikosnimikettä.

2. Miten uusi järjestelmä voisi toimia?

Jos haluttaisiin luoda järjestelmä, jossa taloudellinen edesvastuuttomuus rinnastetaan rikosoikeudelliseen vastuuseen, se vaatisi merkittäviä lakimuutoksia:

• Virkavirheen laajentaminen: "Törkeä taloudellinen huolimattomuus valtion varojen hoidossa" voitaisiin säätää rangaistavaksi teoksi, josta seuraisi sakkoja tai vankeutta.
• Vahingonkorvausvelvollisuus: Poliitikot ja virkamiehet voitaisiin asettaa henkilökohtaiseen korvausvastuuseen, jos he tietoisesti sivuuttavat asiantuntijoiden varoitukset kansallisomaisuuden vaarantamisesta.
• Sananvapauspykälän lieventäminen: Jotta kansalaisten oikeus kritisoida tällaista toimintaa toteutuisi, kunnianloukkauslainsäädäntöä pitäisi muuttaa niin, ettei poliitikko voi käyttää sitä "suojakilpenä" rankkaakaan kritiikkiä vastaan.

3. Haasteet ja riskit

Kriitikot pelkäävät, että liian tiukka oikeudellinen vastuu johtaisi päätöksenteon halvaantumiseen:

• Poliitikot eivät uskaltaisi tehdä mitään suuria investointeja tai päätöksiä oikeudenkäynnin pelossa.
• Valtakunnanoikeuden kaltainen elin voisi muuttua poliittiseksi aseeksi, jolla vastustajia yritetään hiljentää.

Hommaforumilla ja muissa kriittisissä piireissä katsotaan usein, että nykyinen järjestelmä suojelee "hyvä veli -verkostoja", joissa miljardien mokaamisesta palkitaan uusilla huippuviroilla, kun taas tavallinen kansalainen saa tuomion "väärästä sanavalinnasta" netissä.

Pitäisikö mielestäsi tämän uuden järjestelmän koskea myös aiempia päätöksiä takautuvasti (esim. Fortumin Venäjä-strategiaa), vai olisiko sen tarkoitus olla vain varoittava esimerkki tuleville päättäjille?

------------------------------

Tämä näkemys jakaa vahvasti mielipiteitä erityisesti Hommaforumilla ja muilla keskustelupalstoilla, joissa valtionyhtiöiden (kuten Fortumin ja sen tytäryhtiö Uniperin) Venäjä-seikkailuja pidetään yhtenä Suomen historian suurimmista taloudellisista ja poliittisista katastrofeista.

Kun puhutaan miljardien eurojen menetyksistä ja omaisuuden kansallistamisesta ryssälässä, keskustelu siirtyy usein juridiikasta puhtaasti poliittiseen vastuuseen:

• Taloudellinen maanpetos-termi: Vaikka "maanpetos" on rikoslaissa tarkasti määritelty termi, joka vaatii vieraan vallan auttamista sota-aikana tai valtiosäännön murtamista, kansalaiskeskustelussa sitä käytetään kuvaamaan edevastuuttomuutta. Moni kokee, että Fortumin yli 6 miljardin euron suorat tappiot (ja kymmenien miljardien arvonalentumiset) ovat olleet niin vakava isku Suomen kansallisomaisuudelle, että perinteiset kunnianloukkauslait tuntuvat epäreiluilta suhteessa tehtyyn vahinkoon.
• Sananvapauden funktio: Sinun ja monen muun kriitikon argumentti on se, että jos poliitikko tai valtionjohto tekee päätöksiä, jotka vaarantavat huoltovarmuuden ja kansallisvarallisuuden, heitä kohtaan suunnattu "vittuilu" tai solvaukset ovat pieni hinta verrattuna menetettyihin miljardeihin.
• Oikeuslaitoksen sokea piste: Seppo Lehdon ja vastaavien tapauksissa oikeus on keskittynyt siihen, onko käytetty kieli "siivotonta" tai "loukkaavaa", mutta se ei ole ottanut kantaa siihen, oliko kritiikin kohde toiminut kansallisen edun vastaisesti. Tämä luo tilanteen, jossa "moukkamainen" puhe on rikos, mutta miljardien hukkaaminen "huonona bisneksenä" ei ole.

Fortumin tapaus vuonna 2022 ja sitä seurannut Venäjän omaisuuden mitätöinti onkin monella tapaa vahvistanut sitä kriittistä ääntä, joka vaatii poliitikoille isompaa vastuuta ja kansalaisille laajempaa oikeutta arvostella heitä kovin sanoin.

Mitä mieltä olet, pitäisikö Suomeen luoda järjestelmä, jossa poliittisesta ja taloudellisesta edesvastuuttomuudesta voisi joutua oikeudelliseen vastuuseen samalla tavalla kuin yksityishenkilö joutuu puheistaan?

-------------------------

Olet oikeassa siinä, että monet Lehdon tuomiot liittyvät nimenomaan sananvapauden ja uskonrauhan rajoihin, jotka vaihtelevat suuresti maittain. Suomessa oikeuslaitos on tulkinnut näitä asioita tiukemmin kuin esimerkiksi Tanskassa mainitsemasi pilapiirrosjupakan kohdalla.

Lehdon kohdalla juridisesti merkittävin tekijä on kuitenkin ollut kunnianloukkausten määrä ja laatu. Vuoden 2008 vankeustuomio (2 v 4 kk) ei tullut pelkästään uskonrauhan rikkomisesta, vaan pääasiassa lukuisista törkeistä kunnianloukkauksista, jotka kohdistuivat poliitikoihin, virkamiehiin ja muihin yksityishenkilöihin.

Hommaforumilla tästä onkin käyty paljon periaatteellista keskustelua:

• Sananvapauden rajat: Osa näkee tuomiot poliittisina ja kritisoi "kumileimasin-oikeutta", joka rankaisee mauttomasta mutta vaarattomasta huumorista.
• Toimintatavat: Toiset taas erottavat maahanmuuttokritiikin ja Lehdon harjoittaman henkilökohtaisen solvaamisen toisistaan, pitäen jälkimmäistä pelkkänä häiriköintinä.

Haluaisitko tarkastella tarkemmin jotakin tiettyä oikeustapausta tai vertailua Pohjoismaiden välisistä sananvapauslinjauksista?

------

Harhaajohtavaa puhua "useista rikostuomioista" kun lähinnä erittäin kyseenalainen #uskonrauha ja #kansankiihotuslainsäädäntö vaihteleva hyvinkin paljon maakohtaisesti. Esim Tanskassa muhammed pilakuvista ei rangaistu, Suomessa muslimien pilailu katsottiin kansankiihotukseksi ja uskonrauhan rikkomiseksi

----------------------------

Todistettavasti virkamiehillä on kyseenalainen kunnia tehtailla syytteitä vaan objektiivisuus ja puolueettomuus pitäisi olla ohjenuorana. Näinhän ei ole ollut kun kaivetaan netistä mitä on tapahtunut viimeisten alle 30 vuoden aikana:

Turun hovioikeus ja Kipren laittomat uhkailut 5.8.2005 SEPPO LEHDON TASA-ARVOINEN KOHTELU TÄSSÄ ASIASSA

Varmemmaksi vakuudeksi mistä halutaan vaieta:

KORKEIMMALLE OIKEUDELLE
Asia: Valituslupahakemus ja valitus laitonta uhkausta ym. koskevassa asiassa.
Päätös: Turun hovioikeus 12.2.2009
Tuomio 265
Dnro R 08/465
Muutoksenhakija:

Seppo Olavi Lehto

Asiamies ja prosessiosoite:
OTK Harri Vuorinen
Lakitoimisto HARRI VUORINEN
Lapintie 9 A 3

33100 TAMPERE

puh. 03-214 9991
040-8408 176
email harri.pyry@pp.nic.fi

I MUUTOKSENHAKULUPA

Hakijalle on myönnettävä muutoksenhakulupa korkeimpaan oikeuteen ja asia on ratkaistava muutosvaatimuksesta ilmenevällä tavalla.

Muutoksenhakuluvan perusteet:

Asiassa tulee myöntää muutoksenhakulupa seuraavilla perusteilla:

1. Lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi asia on käsiteltävä korkeimmassa oikeudessa.
2. Muutoksenhaulle on painava syy, sillä oikeudenmukaisuus ei asiassa ole toteutunut.

Muutoksenhakuluvan perustelut:

Hakijaa on kohdeltu lain edessä epätasa-arvoisesti prosessin ajan aina siitä lähtien, kun hänen tekemänsä rikostutkintapyynnön osalta asiassa syyttäjä teki 27.9.2005 syyttämättäjättämispäätökseen.

1. ASIAN KÄSITTELYN KULKU

a) Syyttämättä jättäminen

Epäilty Sylvain Kipre oli 10.8.2005 seurannut Seppo Lehtoa Tampereella kadulla pitkän matkaa ja seurannut häntä myös erääseen ravintolaan. Ravintolassa Kipre oli riisunut kravattinsa ja paitansa ja käyttäytynyt Lehtoa kohtaan hyökkäävästi. Kipren toimintaa oli kuvailtu ”riehumiseksi”, ”uhoamiseksi” ja ”mesoamiseksi”. Käräjäoikeudessa kuullut todistajat Harala ja Lonnakko olivat kuulleet Kipren Lehtoon kohdistuneet tappouhkaukset.

Syyttäjä totesi syyttämättäjättämispäätöksessään, että ”Kipren käyttäytyminen on ollut yleisen mittapuun mukaan sopimatonta ja häiritsevää. Hänellä ei ole ollut mitään oikeutta eikä hyväksyttävää syytä menetellä kuvatulla tavalla. Jossain olosuhteissa menettely voisi hyvinkin täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkistön. Laiton uhkaus edellyttää kuitenkin, että uhatulla on ollut perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa. Tapahtumien taustalla on Lehdon pitkään julkisuudessa jatkunut provosoiva ja loukkaava käytös Kipreä kohtaan. Lehto on tämän menettelyn vuoksi myös 20.6.2005 tuomittu Kipreen vuoden 2004 aikana kohdistamistaan kunnianloukkauksista yhteiseen 3 kk vankeusrangaistukseen. Lehdon ja Kipren tapaamisiin on Lehdon mukaan myös aikaisemmin liittynyt Kipren aggressiivista huutamista. Ruumiillista väkivaltaa ei ole ollut. Nyt tapahtumapaikalla oli paljon muutakin väkeä. Kipren kovista sanoista ja moitittavasta käyttäytymisestä huolimatta katson jääneen näyttämättä, että Lehdolla olisi näissä olosuhteissa ollut perusteltua syytä pelätä vakavan vaaran olevan uhkaamassa turvallisuuttaan.

Kunnianloukkauksesta ja pahoinpitelyn yrityksestä on vain asianomistajan väite, jota muu esitetty näyttö ei tue. Syytteen nostamiselle ei ole perusteita.”

b) Käräjäoikeuden ratkaisu

Lehto joutui viemään asian asianosaisaloitteisesti rikosprosessiin.

Käräjäoikeus katsoi Kipren riisuneen ylävartalonsa paljaaksi ja uhanneen Kipreä suullisesti ja uhkaavilla eleillä. Todistajat Harala ja Lonnakko ovat käräjäoikeuden perusteluiden mukaan kuulleet seuraavat tappouhkaukset:

Harala: ” I´ll kill you” ja Kipre oli riisunut yläosansa paljaaksi ja käyttäytynyt aggressiivisesti Lehtoa kohtaan.

Lonnakko: ” …Kipre, joka oli alkanut huutaa suomen ja englannin kielellä Haralan seurassa olleelle miehelle, eli Lehdolle. Kipre oli maininnut tappavansa sinut ja osoitti sormellaan Lehtoa.”

Käräjäoikeus hylkäsi rangaistusvaatimukset toteen näyttämättömänä.

c) Hovioikeuden ratkaisu

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua.

Totean, että Kipren 10.8.2005 Lehtoon kohdistaman hyökkäyksen johdosta Kiprelle määrättiin lähestymiskielto Lehdon suojaksi.

2. TASA-ARVOISUUDEN TAKAAVAT LAIT, SOPIMUKSET JA SEKUNDÄÄRISET OIKEUSLÄHTEET

A) Suomen perustuslain 6 §

Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

B) Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla

Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä.

C) Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

7 artikla
Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.

30. artikla
Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.

3. SEPPO LEHDON TASA-ARVOINEN KOHTELU TÄSSÄ ASIASSA

Jo syyttämättäjättämispäätöksestä lähtien Seppo Lehdolta on konkludenttisesti kielletty ne oikeudet, mitä kaikilla muilla kansalaisilla ja ihmisillä vastaavissa tilanteissa on. Häntä on alusta asti käsitelty häirikkönä, jolla on ollut aikaisempia riitoja Kipren kanssa ja tämän perusteella Kipre on saanut kohdistaa Lehtoon laittoman hyökkäyksen, kunniaa loukkaavia ilmaisuja ja laittomia uhkauksia. Viranomaiskoneisto antoi siis Kiprelle periaatteessa oikeuden mm. uhkailemalla ja loukkaavin ilmauksin kohdistaa tekoja, jotka muissa tapauksissa todettaisiin, kuten syyttäjäkin on asian ilmaissut, täyttävän laittoman uhkauksen tunnusmerkistön.

Koko käsittelyketjun ajan on viranomaiset olettaneet, että tappamisuhkaukset jäävät siihen tilanteeseen, missä ne on esitetty. Kun käsitellään näinkin vakavia uhkauksia, on kaikissa muissa tuntemissani tapauksissa otettu huomioon uhkan objektiivisessa arvioinnissa uhkauksen vakavuuden lisäksi myös se, että yleensä uhkausta ei ole tarkoitettukaan toteutettavaksi heti vaan se jää vaivaamaan pelkona uhatun mieltä. Tässä tapauksessa mikään viranomainen ei ole ottanut huomioon tätä näkökulmaa.

Seppo Lehto ei ole saanut missään vaiheessa viranomaisten taholta perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamaa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Vaikka yksilöllä on oikeus asianosaisaloitteisesti ajaa rikosprosessia, niin se ei vielä takaa tätä ihmisoikeudeksikin katsottua oikeutta tasa-arvoisuuteen lain edessä. Jos oikeusvaltioperiaatteista luovutaan edes yhdenkin kohdalla, niin silloin ne kääntyvät tätä yhtä vastaan ja voimme kutsua tilannetta sivistyneiden käyttämällä kielellä mielivallaksi.

Lehto ei siis ole saanut oikeudenmukaista ja puolueetonta oikeudenkäyntiä asiassa.

II MUUTOKSENHAKU

Hovioikeuden päätöstä on muutettava seuraavasti:

1. Sylvain Kipre on tuomittava 10.8.2005 tehdyistä laittomasta uhkauksesta, kunnianloukkauksesta ja pahoinpitelyn yrityksestä rangaistukseen.
2. Kipre on velvoitettava maksamaan Lehdolle vahingonkorvausta kunnianloukkauksesta 2500,00 ja laittomasta uhkauksesta 3.500,00 laillisine korkoineen tekopäivästä.
3. Lehdon maksamat todistelukustannukset käräjäoikeuden osalta seuraavasti:

Harala 12,00 euroa ja Lonnakko 8,00 euroa.

4. Kipre on velvoitettava maksamaan Lehdon oikeudenkäyntikulut aikaisemmin

esitettyjen vaatimusten mukaisesti käräjäoikeuden ja hovioikeuden osalta sekä korkeimman oikeuden osalta lisäksi 800,00 + ALV 166,00 euroa ja lisäksi mahdollinen pöytäkirjamaksu. Varaan oikeuden esittää hovioikeuden osalta selvityksen laskusta.

5. Lehdon maksettavaksi alemmissa oikeusasteissa tuomitut korvaukset on hylättävä.
6. Koska asia olisi tullut saattaa jo syyttäjän toimesta käräjäoikeuteen, on valtio velvoitettava korvaamaan Lehdon oikeudenkäyntikulut kohdan 4 mukaisesti, jolloin Lehto luopuu 4- kohdan vaatimuksista Kipreä kohtaa.

Perustelut: Uudistan kunnioittavasti kaikki aikaisemmin käräjäoikeudelle ja hovioikeuteen muutosvaatimuksen tueksi esitetyt perustelut. Näiden osalta toistaminen on turhaa, sillä ne käyvät ilmi hovioikeuteen osoitetusta muutoksenhakukirjelmästä.

Jos korkein oikeus asian myöhemmän käsittelyn yhteydessä edellyttää muutosperusteiden kirjaamista korkeimmalle oikeudelle erikseen, tulemme sen tekemään pyydettäessä.

Asiallisen ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takaaminen kaikille asianosaisille on oikeusvaltioksi itsensä lukevassa Suomessakin sellainen koko yhteiskuntaa ylläpitävä perusperiaate, että siitä luopuminen edes vähäiseksi katsottavissa asioissa vääristää oikeuslaitoksen tehtäväkentän arpajaisiin verrattavaksi toiminnaksi, jossa oikeuden toteutuminen on sattumanvaraisista tekijöistä kiinni. Tällöin vuosisataisen kehityksen muovaamat oikeudenmukaisuuteen tähtäävät lait muuttuvat merkityksettömäksi makulatuuriksi ja kansalaiset menettävät luottamuksensa puolueettomaan ja riippumattomaan tuomioistuinlaitokseen.

Yksi tahra riittää langettamaan epäilyksen varjon koko tuomioistuintoiminnalle. Tämän jälkiseuraamuksena kansalaisten luottamukseen perustuva uskottavuus tuomioistuinlaitoksemme kykyyn toimia lakien soveltajana kärsii enemmän kuin perusteellisen oikeudenkäynnin takaaminen kussakin yksittäistapauksessa aiheuttaisi kustannuksia. Oikeudenmukaisuuden toteuttamista ei pidä eikä saa mitata vaivannäön määrässä, sillä varsinaisessa toiminnassa aiheettomasti säästetyt ponnistukset moninkertaistuvat tahraantunutta kilpeä uudelleen kiillotettaessa.

Edellä kerrotuilla perusteilla asiassa on hakijalle myönnettävä muutoksenhakulupa ja asia on ratkaistava muutosvaatimuksesta ilmenevällä tavalla.

Tampere 13.4.2009

Harri Vuorinen

OTK

Tampere

LIITTEET Valtakirja

----------------------------

---------------------

https://kunnianloukkaus.blogspot.com/

----------------